Mestarien liiga

Mestarien liigan finaali jättää hyvästä syystä muut urheilutapahtumat jälkeensä katsojaluvuissa vuosi toisensa perään. Kävimme läpi turnauksen kiinnostavimmat joukkueet sekä yllätysvalmiit altavastaajat.

Mestarien liiga sarjataulukko

Mestarien liiga neljännesvälierät

Mestarien liiga jatkuu helmikuussa neljännesvälierillä. Alla olevasta taulukosta näet tulevien otteluiden ajankohdat ja kellonajat.

Mestarien liigan aikataulu

Lohkovaihe

25.08.2022 klo 19 Lohkoarvonta

06.09.2022 – 07.09.2022: 1 ottelupäivä

13.09.2022 – 14.09.2022: 2. ottelupäivä

04.10.2022 – 05.10.2022: 3. ottelupäivä

11.10.2022 – 12.10.2022: 4. ottelupäivä

25.10.2022 – 26.10.2022: 5. ottelupäivä

01.11.2022 – 02.11.2022: 6. ottelupäivä

Pudotuspelit

07.11.2022: Ensimmäisen pudotuspelikierroksen arvonta

14.02.2023 – 15.03.2023: Ensimmäinen pudotuspelikierros

17.03.2023: Puolivälierien ja välierien arvonta

11.04.2023 – 19.04.2023: Puolivälierät

09.05.2023 – 18.05.2023: Välierät

10.06.2023: Finaali, Atatürkin Olympiastadion, Istanbul, Turkki

Mestarien liiga TV-opas

Oheisesta taulukosta näet tulevien Mestarien liigan otteluiden TV-lähetysajat ja kanavat, joilta otteluita voi seurata Suomessa. Voit myös tarkistaa Mestarien liigan tuloksia ja parhaiden pelaajien tilastot.

Mestarien liiga 2022-2023

Jalkapallon Mestarien liiga on kiistatta yksi maailman arvostetuimmista urheilutapahtumista. Jalkapallon suurimmat seurajoukkueet samaan turnaukseen kokoavan Mestarien liigan finaali on vuodesta toiseen maailman katsotuin vuosittainen urheilutapahtuma. Tänä vuonna kilpailuun hallitsevana mestarina lähtee Espanjan Real Madrid, jonka mestaruus oli ennätyksellisesti jo neljästoista.

Kaudella 2022–23 Mestarien liiga pelataan vielä tutulla formaatilla, joka laitetaan uuteen uskoon vuonna 2024. Mukana on yhteensä 32 eurooppalaista joukkuetta, joista 26 pääsee suoraan lohkovaiheeseen edellisen vuoden menestyksen perusteella, kun taas 6 viimeistä paikkaa jaetaan pitkällisten karsintojen kautta. Mukana on niin suursarjojen huippujoukkueita kuin pienempienkin maiden edustajia. Tällä kaudella lohkovaiheessa nähdään esimerkiksi Tshekin Viktoria Plzen sekä Israelin Maccabi Haifa.

32 joukkuetta jaetaan kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon, joiden joukkueet pelaavat kaikki toisiaan vastaan sekä kotona että vieraissa. Lohkovaiheen jälkeen kunkin lohkon kaksi parasta joukkuetta etenevät pudotuspeleihin. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella lohkovoittajat arvotaan lohkojensa toiseksi sijoittuneita joukkueita vastaan. Joukkueet kohtaavat toisensa kertaalleen kotona sekä vieraissa, minkä jälkeen yhteismaalit ratkaisevat voittajan. Jos yhteismaalit ovat tasan, ratkotaan voittaja 30 minuutin jatkoajan ja rangaistuspotkukilpailun kautta. Vierasmaalisääntöä ei UEFAn kilpailuissa enää hyödynnetä.

Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella saman lohkon tai saman maan joukkueita ei voida arpoa toisiaan vastaan, mutta puolivälierissä kaikki esteet poistuvat ja arvonta on täysin satunnainen.

Hallitsevana mestarina tämän vuoden Mestarien liigaan lähtee Real Madrid, joka on voittanut turnauksen kymmenen vuoden sisällä peräti viidesti. Suurimmat suosikit löytyvät kuitenkin muualta. Tänäkin vuonna ennakkospekulaatioissa suurin voittajasuosikki on Manchester City, joka on dominoinut Englannin Valioliigaa viime vuodet. Tänä vuonna joukkue on vahvistunut maalitykki Erling Haalandilla, joka on osoittanut jo kykynsä myös Mestarien liigassa. Vaikka Manchester City onkin lähtenyt turnaukseen yhtenä suurimmista suosikeista jo vuosien ajan, ei joukkue ole vielä kyennyt voittamaan kilpailua kertaakaan. Vuonna 2021 se eteni jo finaaliin, mutta Chelsea oli tuolloin parempi lukemin 1–0.

Sama on ollut myös tämän vuoden toiseksi suurimpana suosikkina pidetyn Paris Saint-Germainin kohtalo. Tähtipelaajia vilisevästä joukkueesta löytyvät Lionel Messi, Neymar sekä Kylien Mbappe, mutta valtavasti rahaa käyttänyt joukkue ei ole kyennyt kertaakaan voittamaan Mestarien liigaa. Vuonna 2020 Bayern München kaatoi PSG:n finaalissa tuloksella 1–0.

Lähes PSG:n veroisena suosikkina pidetään viime vuosina huimassa vireessä ollutta Liverpoolia, joka kykeni vuonna 2020 joukkueen historian ensimmäiseen Valioliigan mestaruuteen. Mohamed Salahin johdattama tähtisikermä on esiintynyt viiden vuoden sisällä myös Mestarien liigan finaalissa peräti kolmeen otteeseen. Joukkue pääsi nostamaan pokaalia vuonna 2019, kun taas vuosina 2018 ja 2022 Real Madrid osoittautui finaalissa kovemmaksi luuksi.

Suurimpien mestarisuosikkien joukkoon mahtuu jälleen kerran myös Bayern München, joka pääsi nostamaan Mestarien liigan pokaalia viimeksi vuonna 2020. Jo kymmenen peräkkäistä Bundesliigan mestaruutta voittanut joukkue saattaa hyvinkin olla tällä hetkellä kovemmassa vireessä kuin koskaan. Tähtisikermä on vahvistunut entisestään Sadio Manen myötä.

Vaikka ennakkosuosikit ovat selvillä, on Mestarien liigassa aina mahdollisuus myös yllätyksiin – harvat odottivat aina vain vanhemmaksi käyvältä Real Madridin joukkueelta mestaruutta viime vuonna. Tämän vuosituhannen suurimmasta pommista vastasi tietenkin portugalilainen Porto, joka kaatoi altavastaajien finaalissa Monacon vuonna 2004. Porto nähdään kilpailussa mukana myös tänä vuonna.

Kauden 2022–23 Mestarien liigan lohkovaihe käynnistyy 6. syyskuuta, kun taas finaali on luvassa vuoden 2023 puolella 10. kesäkuuta. Finaali pelataan viimein Istanbulin Atatürk Olympic Stadiumilla, jossa oli tarkoitus pelata jo vuonna 2021. Kauden 2022-23 Mestarien liigan otteluohjelma löytyy linkkiä klikkaamalla.

Mestarien liigan palkintorahat

Playoff-vaiheessa putominen: 5 miljoonaa euroa plus lohkovaihepaikka Eurooppa-liigassa

3,63 miljoonaa euroa

Lohkovaihe: 15,64 miljoonaa euroa

Voitto lohkovaiheessa: 2,8 miljoonaa euroa

Tasapeli lohkovaiheessa: 0,93 miljoonaa euroa

Neljännesvälierät: 9,6 miljoonaa euroa

Puolivälierät: 10,6 miljoonaa euroa

Välierät: 12,5 miljoonaa euroa

Finaali: 15,5 miljoonaa euroa

Mestari: 4,5 miljoonaa euroa

Mestarien liigan voittajat 1990-2022

Mestarien liigan historia

Mestarien liigalla on huomattavan pitkä ja värikäs historia. Ensimmäisen kerran turnausta alettiin puuhaamaan jo 40-luvun puolella, kun ranskalaiset toimittajat innostuivat Etelä-Amerikan seurajoukkueiden välisestä turnauksesta. Kun 50-luvun alkuvuosina Wolverhampton Wanderers alkoi lukuisien voitokkaiden kansainvälisten harjoitusotteluiden myötä mainostaa itseään maailman parhaana seurajoukkueena, ryhtyi UEFA lopulta toimeen.

Vuonna 1955 lanseerattiin Coupe des Clubs Champions Européens eli suomalaisittain simppelisti Euroopan cup. Mukaan kutsuttiin 16 Euroopan parhaiden sarjojen edustajaa, jotka pelasivat turnauksen yksinkertaisessa pudotuspelimuodossa. Kaksi joukkuetta kohtasi toisensa sekä kotona että vieraissa, minkä jälkeen jatkoon selvisi enemmän maaleja tehnyt joukkue. Yksiosaisena pelatussa finaalissa Real Madrid päihitti ranskalaisen Stade de Reimsin lukemin 4–3.

Konsepti oli yksinkertainen, sillä mukaan kutsuttiin ensimmäisen vuoden jälkeen yksinkertaisesti eurooppalaisten jalkapallosarjojen mestarit. Muutaman vuoden ajan mukaan kutsuttiin myös kakkoseksi sijoittunut joukkue, jos sama joukkue oli sekä Euroopan cupin että kotimaan sarjan hallitseva mestari. Vuodesta 1960 eteenpäin mukaan hyväksyttiin kuitenkin ainoastaan mestareita. Suomalaiset ottivat kilpailuun osa ensimmäistä kertaa jo vuonna 1958, jolloin Suomea Euroopan cupissa edusti Helsingin Palloseura. Reims oli tuolloin parempi yhteislukemin 7–0.

Kilpailua ovat vuosien varrella dominoineet useat eri joukkueet. Real Madrid nappasi viisi ensimmäistä mestaruutta, minkä jälkeen valtikkaa pitivät hallussaan Milanon joukkueet. 70-luvun alussa Amsterdamin Ajax voitti mestaruuden kolmesti putkeen, mitä taas seurasivat Bayern Münchenin kolme perättäistä voittoa.

Tämän jälkeen englantilaiset joukkueet voittivat peräti kuusi perättäistä mestaruutta. Liverpool kykeni kolmeen voittoon, kun taas Nottingham Forest voitti mestaruuden kahdesti putkeen. Tämän jälkeen mestaruuksia meni esimerkiksi Romanian Steaua Bukarestille, Jugoslavian Belgradin Punaiselle tähdelle sekä Espanjan Barcelonalle, joka kykeni ensimmäiseen voittoonsa vuonna 1992.

Vuonna 1992 Euroopan cup koki uudistuksen, kun kilpailu nimettiin uudelleen Mestarien liigaksi. Formaattiin oli jo edellisenä vuonna lisätty lohkovaiheet. Suurin muutos oli luvassa vuonna 1997, jolloin turnausta ei enää rajattu ainoastaan mestareille, vaan mukaan saattoi päästä kaksi joukkuetta samasta maasta. Jo vuonna 1999 määrää lisättiin neljään, mikä teki turnauksesta entistä enemmän suurmaiden suurjoukkueiden keskinäisen kilpailun.

Sittemmin Mestarien liigaa on pelattu jo perinteiseksi muodostuneessa muodossa, jossa pitkällisiä karsintoja seuraa 32 joukkueen lohkovaihe, jota taas seuraavat 16 joukkueen pudotuspelit. Formaatti laitetaan kuitenkin jälleen uuteen uskoon kaudelle 2024-25, jolloin 32 joukkueen lohkovaiheen sijaan pelataan 36 joukkueen yksittäinen liiga, joka on jaettu neljään yhdeksän joukkueen ryhmään. Joukkueiden lisäksi myös otteluiden määrä kasvaa.

Kaikki joukkueet pelaavat liigavaiheessa kahdeksan ottelua, minkä jälkeen liigan kahdeksan parasta joukkuetta etenee suoraan jatkopeleihin, kun taas 16 seuraavaa joukkuetta pelaavat pudotuspelikierroksen, jonka voittajat etenevät mukaan neljännesvälieriin. Runsaasti kritiikkiä keränneellä formaatilla pyritään lisäämään erityisesti suosittujen suurjoukkueiden keskinäisten pelien määrää.

Mestarien liiga ja suomalaiset

Mestarien liigassa nähdään säännöllisesti myös suomalaisväriä. Tänäkin vuonna kilpailussa nähdään Bayer Leverkusenin maalivahti Lukas Hradecky, joka palaa mukaan Mestarien liigaan parin vuoden tauon jälkeen.

Viimeksi suomalaiset pelaajat on nähty kentän puolella kaksi kautta sitten, jolloin sekä Lukas Hradecky että belgialaista Genkiä edustanut laitapuolustaja Jere Uronen pääsivät kilpailemaan menestyksestä. Molempien suomalaisten urakka päättyi tuolloin valitettavasti jo lohkovaiheeseen.

Suomalaismenestyksestäkin on kilpailussa kuitenkin päästy nauttimaan. Suomalaiset ovat päässeet juhlimaan Mestarien liigan nimellä kulkevan turnauksen mestaruutta kahteen otteeseen, sillä ensimmäistä kertaa mestaruuden pokkasi vuonna 1995 Jari Litmanen, jonka Ajax päihitti finaalissa italialaisen Milanin. Litmanen oli samalla kuudella maalillaan kilpailun toiseksi paras maalintekijä. Seuraavalla kaudella Litmasen Ajax taipui finaalissa Juventukselle vasta rangaistuspotkukilpailussa. Litmanen oli tuolloin koko kilpailun paras maalintekijä yhdeksällä maalilla – maaliverkko löytyi myös finaalissa.

Toisen kerran suomalaismenestyksestä päästiin nauttimaan kymmenen vuotta myöhemmin, jolloin Sami Hyypiän edustama Ajax nousi finaalissa peräti kolmen maalin takaa-ajoasemasta tasoihin. Milan kaatui lopulta rangaistuspotkukilpailussa.

Ainoan kerran suomalainen joukkue on esiintynyt nykyisellä nimellään tunnetun turnauksen lohkovaiheessa kaudella 1998-1999, jolloin Helsingin HJK eteni lohkovaiheeseen päihittämällä ranskalaisen Metzin. HJK esiintyi turnauksessa varsin kunniakkaasti nappaamalla voiton Benficasta ja tasapelin sekä Benficasta että lohkon voittaneesta Kaiserslauternista. Tuloksena oli tuolloin kuitenkin lohkon viimeinen sija.