Yleisurheilu

Tästä ei urheilu enää parane. Yleisurheilu on kiistatta urheilua puhtaimmillaan. Ensimmäisiä yleisurheilukilpailuja on tiettävästi järjestetty jo yli 2 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, mutta tästä huolimatta yleisurheilu jaksaa viehättää myös suomalaisia edelleen.

Maailman suurimmat yleisurheilusarjat

Yleisurheilun sarjat jakautuvat eri lajiliittojen järjestämiin kilpailuihin ja kilpailukausiin. Oheisesta taulukosta näet maailman suosituimmat yleisurheilusarjat ja niiden perustamisvuodet.

Suurimmat yleisurheilutapahtumat

Yleisurheilukauden aikana järjestetään myös lukuisia yksittäisiä tapahtumia ja turnaussarjoja. Alla olevasta taulukosta näet suurimpien yksittäisten yleisurheilutapahtumien nimet ja perustamisvuodet.

Yleisurheilun tausta ja historia

Yleisurheilulla on poikkeuksellisen pitkä ja jännittävä historia. Monia yleisurheilun lajeja voi pitää jopa kaikkein perinnäisimpänä urheiluna, sillä ihmiset ovat todennäköisesti käytännössä aina esimerkiksi juosseet kilpaa. Ensimmäiset merkit varsinaisista yleisurheilutapahtumista on löydetty egyptiläisistä hautamuistomerkeistä. Sekä juoksukilpailuja että korkeushyppyä on kuvattu peräti 2 250 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Mielenkiintoisesti vastaavia tapahtumia järjestettiin 1 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua myös Irlannissa, jossa kilpailtiin jopa kuukauden kestävässä suurtapahtumassa, jossa oteltiin juoksun ohella myös kivenheitossa.

Monille tuttu tapahtuma ovat tietenkin antiikin olympialaiset, jotka järjestettiin ensimmäistä kertaa 776 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Aluksi olympialaisissa kilpailtiin ainoastaan stadionjuoksussa, mutta lajivalikoima laajeni nopeasti. Pian mukaan otettiin myös pitkän matkan juoksumatkoja, viisiottelu, kiekonheitto sekä pituushyppy. Yleisurheilun ohella antiikin olympialaisissa kilpailtiin myös kamppailulajeissa sekä hevosvaljakkokilpailuissa. Tunnetuimmat olympialaisten urheilijat olivat kaiken kansan ihailemia sankareita, jotka onnistuivat paikoin tienaamaan urallaan täysin tolkuttomia summia. Myös keisareita ja prinssejä nähtiin mukana kilpailuissa.

Yleisurheilun modernin aikakauden nähdään alkaneen 1600-luvulla, jolloin Englannissa alettiin järjestämään Cotswoldin olympiakisoja. Kisoissa kilpailtiin esimerkiksi juoksussa, hyppäämisessä, lekanheitossa, miekkailussa, painissa sekä tanssissa. Kisat saivat todennäköisesti alkunsa vuonna 1612, minkä jälkeen Cotswoldissa kilpailtiin säännöllisesti vuoteen 1852 saakka. Tapahtuma on saanut uuden alun vuonna 1963, ja Cotswoldin olympiakisoja järjestetään edelleen säännöllisesti.

Olympialaisten nimi lainattiin myös Ranskassa 1700-luvulla järjestetylle L'Olympiade de la Républiquelle, jota pidetään modernien olympialaisten edeltäjänä. Yleisurheilu kasvatti suosiotaan erityisesti 1800-luvulla, jolloin ympäri maailman alettiin järjestämään erilaisia urheilutapahtumia, joista monet lainasivat nimensä olympialaisilta. Kansallisia suurtapahtumia järjestettiin esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa.

Ensimmäiset modernit olympiakisat järjestettiin vuonna 1896. Neljän vuoden välein järjestettävä tapahtuma on peräti 3,6 miljardilla katsojallaan maailman suosituin urheilutapahtuma. Kesäolympialaisissa kilpaillaan tätä nykyä peräti 33 eri lajissa. Yleisurheilussa kilpaillaan 23 eri muodossa. Mukana on 13 juoksumatkaa 100 metristä maratoniin sekä runsaasti erilaisia hyppylajeja sekä heittolajeja. Hyppylajeissa kilpaillaan pituushypyssä, korkeushypyssä, seiväshypyssä sekä kolmiloikassa, kun taas heittolajeista ovat mukana olleet yli sadan vuoden ajan kuulantyöntö, kiekonheitto, moukarinheitto sekä keihäänheitto. Lisäksi kilpaillaan kymmenottelussa.

Olympialaisten lajit vaihtelevat säännöllisesti, mutta suuri osa yleisurheilun lajeista on ollut mukana jo ensimmäisistä moderneista olympialaisista lähtien. Olympialaisten lisäksi järjestetään myös yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut, jotka on järjestetty vuodesta 1983 lähtien. Kyseessä on olympialaisten sekä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen jälkeen maailman kolmanneksi suurin urheilutapahtuma, joten yleisurheilu jaksaa todellakin viehättää ihmisiä. Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat järjestettiin suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoisesti juuri Helsingissä. Helsingissä on järjestetty myös vuoden 2005 MM-kisat sekä vuoden 1952 kesäolympialaiset.

Yleisurheilu Suomessa

Suomea voi pitää perinteikkäänä yleisurheilumaana, sillä maa kuului varsinkin varhaisempien olympiakisojen kestomenestyjien joukkoon. Kaikkien aikojen mitalitaulukossa Suomella onkin edelleen eniten kesäolympialaisten mitaleja sekä kultamitaleja asukaslukuun nähden. Suomalaiset ovat onnistuneet haalimaan kesäolympialaisista mitalin jokaista 17 845 asukasta kohden ja kultamitalin jokaista 53 535 asukasta kohden.

Menestyneimmät suomalaiset olympiaurheilijat ovat juuri yleisurheilijoita. Itseoikeutettu ykkönen on tietenkin kansainväliseen suursuosioon noussut Paavo Nurmi, jota voi pitää todellisena olympialaisten ikonina. Kestävyysjuoksuun erikoistunut ”lentävä suomalainen” onnistui voittamaan kolmista olympialaisista peräti yhdeksän kultamitalia sekä kolme hopeaa. Nurmen Pariisin olympialaisista 1924 nappaamat viisi kultamitalia ovat edelleen ennätys yleisurheilun saralla. Nurmi voitti tuolloin 1 500 metrin juoksun, 5 000 metrin juoksun, maastojuoksun, maastojuoksun joukkuekilpailun sekä 3 000 metrin joukkuekilpailun.

Suomessa on perinteisesti haalittu menestystä juuri juoksussa. Samaan aikaan Nurmen kanssa kilpaillut Ville Ritola haali urallaan viisi olympiakultaa sekä kolme hopeaa. Kuusi mitalia Pariisista 1924 on edelleen yleisurheilun ennätys. Neljään kultaan ovat kesäolympialaisissa yltäneet myös Suomea maailmankartalle juossut Hannes Kolehmainen sekä Lasse Virén. Kolehmainen voitti neljän kultamitalin lisäksi myös yhden hopean, kun taas kaikki Virénin olympiamitalit olivat kultaisia.

Suomessa yleisurheilun lajiliittona toimii Suomen Urheiluliitto, joka on perustettu jo vuonna 1906 – ennen Kansainvälistä yleisurheiluliittoa. Alun perin SUL toimi osana Suomen voimistelu- ja urheiluliittoa, mutta vuodesta 1931 lähtien Suomen Urheiluliitto on toiminut omana ja itsenäisenä lajiliittonaan. Ensimmäinen itsenäisen SUL:n puheenjohtaja oli sittemmin presidentiksi noussut Urho Kekkonen, joka tunnettiin kovana urheilumiehenä. Kekkonen voitti SM-mitaleja useissa yleisurheilulajeissa ja onnistui rikkomaan myös vauhdittoman kolmiloikan Suomen ennätyksen.

Yleisurheilun Suomen mestaruuksista on kilpailtu jo vuodesta 1907 lähtien Kalevan kisoissa. Alun perin kisat tunnettiin yksinkertaisesti SM-kilpailuina, mutta vuonna 1909 vakuutusyhtiö Kaleva lahjoitti kisoissa parhaiten pärjänneelle joukkueelle kiertopalkinnoksi Kalevan maljan. Jo vuodesta 1915 lähtien kisoista puhuttiin epävirallisesti Kalevan kisoina. Nimi oli sen verran tarttuva, että vuonna 1937 SM-kilpailujen nimi muutettiin myös virallisesti Kalevan kisoiksi. Vuodesta 1959 lähtien sekä miehet että naiset ovat kilpailleet samoissa Kalevan kisoissa. Ylivoimaisesti kilpailun historian menestynein joukkue on Helsingin Kisa-Veikot, joka on voittanut Kalevan maljan peräti 56 kertaa.

Tätä nykyä Kalevan kisoissa kilpaillaan 20 eri urheilulajissa, jotka ovat käytännössä samat kuin olympialaisten yleisurheilulajit. Ainoastaan viestijuoksut uupuvat Kalevan kisojen valikoimasta. Kalevan kisat järjestetään perinteisesti joko heinäkuussa tai elokuussa. Vuonna 2022 kisat käydään Joensuussa, minkä jälkeen vuorossa ovat Lahti, Vaasa ja Espoo.

Yleisurheilun Suomen ennätykset (miehet)

Yleisurheilun Suomen ennätykset (naiset)

Yleisurheilu maailmalla

Kansainvälisesti yleisurheilu on kiistatta yksi maailman suosituimmista lajeista. Viime vuosina kesäolympialaiset ovat olleet maailman suosituin urheilutapahtuma, eivätkä myöskään kahden vuoden välein järjestettävät yleisurheilun MM-kisat tule paljoa perässä. Kansainvälisellä nimellä World Athletic Championships tunnettu tapahtuma on maailman kolmanneksi katsotuin urheilutapahtuma. Tapahtuman takaa löytyy tietenkin vuonna 1912 perustettu lajin kattojärjestö World Athletics, joka tunnettiin vuoteen 2019 asti IAAF:n nimellä.

Monet yleisurheilumaailman suosituimmista tähdistä ovat lukeutuneet jopa maailman tunnetuimpien sekä arvostetuimpien urheilijoiden joukkoon. Suurimmat tähdet löytyvät käytännössä poikkeuksetta juoksun pikamatkoilta, sillä sadan metrin voittajaa pidetään hyvällä syyllä ihanteellisena atleettina. Tällä vuosituhannella yleisurheilumaailman kuumin nimi on kiistatta ollut Jamaikan Usain Bolt, joka nappasi kolmista olympialaisista peräti kahdeksan mitalia – kaikki kultaisia. Bolt voitti sekä sadan metrin että kahdensadan metrin kilpailun sekä 2008, 2012 että 2016. Lisäksi hän voitti kaksi kultaa viestistä – Jamaika voitti myös vuoden 2008 viestin, mutta joukkue tuli sittemmin diskatuksi. Boltilla on edelleen hallussaan myös kaikkien kolmen matkan maailmanennätykset.

Sadan metrin suurnimien joukkoon lukeutuvat myös kaksi olympiakultaa voittanut Carl Lewis sekä historiankirjoihinkin päätynyt Jesse Owens. Sekä Lewis että Owens onnistuivat parhaimmillaan voittamaan samoissa olympialaisissa kultaa sadalla metrillä, kahdellasadalla metrillä, viestissä sekä pituushypyssä – Lewish voitti yhteensä peräti yhdeksän olympiakultaa sekä yhden hopean. Sadan metrin hallitseva olympiavoittaja on Italian Marcell Jacobs, joka on samalla ensimmäinen italialainen sadan metrin olympiamitalisti.

Kaikkien tuntemaksi supertähdeksi voi kuitenkin yleisurheilun saralla nousta myös muilla kuin pikamatkoilla. Todellisten suurnimien joukkoon lukeutuu esimerkiksi brittiläinen Mo Farah, joka on kaikkien aikojen menestynein pitkän matkan juoksija. Farah voitti sekä 5 000 metrin että 10 000 metrin olympiakultaa sekä 2012 että 2016, minkä lisäksi hän saalisti MM-kisoissa kuusi kultamitalia sekä kaksi hopeaa samoilta matkoilta.

Hyppylajien puolella suurin nimi saattaa hyvinkin olla ukrainalainen seiväshyppääjä Sergei Bubka, joka on valittu useaan otteeseen vuoden yleisurheilijaksi. Kuusi maailmanmestaruutta sekä yhden olympiakullan voittanut Bubka muistetaan erityisesti maailmanennätysten säännöllisestä parantamisesta. Bubka ehti urallaan rikkoa maailmanennätyksen peräti seitsemääntoista otteeseen, minkä lisäksi hän rikkoi myös sisätilojen maailmanennätyksen kahdeksantoista kertaa. Bubkan ennätys oli voimassa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

Viime vuosina lajin suurimmaksi nimeksi on noussut Ruotsin Armand Duplantis, joka on myös hallitseva olympiavoittaja. Duplantis on ehtinyt jo 22-vuotiaana laittamaan maailmanennätyksen uusiksi neljään otteeseen.

Yleisurheilun säännöt

Yleisurheilu on laaja kattotermi, joka pitää sisällään useita eri urheilulajeja. Tätä nykyä useimmiten kilpaillaan pikajuoksuissa, keskipitkän matkan juoksuissa, pitkän matkan juoksuissa, viestijuoksuissa, aitajuoksuissa, estejuoksuissa, hyppylajeissa, heittolajeissa, kävelyssä sekä useita lajeja sisältävissä otteluissa. Miehet kilpailevat kymmenottelussa, kun taas naisten lajina toimii seitsenottelu.

Useimmissa yleisurheilun lajeissa konsepti on huomattavan yksinkertainen ja säännöt selkeitä. Juoksulajeissa pyritään yksinkertaisesti ensimmäisenä maaliin, hyppylajeissa pyritään hyppäämään mahdollisimman pitkälle tai mahdollisimman korkealle ja kävelyssä tietenkin pyritään jälleen ensimmäisenä maaliin. Monipuolisemmat säännöt ovat käytössä ainoastaan kymmen- ja seitsenottelussa, joissa kilpaillaan useassa eri lajissa ja kerätään pisteitä tuloksen mukaan. Korkeimman kokonaistuloksen saanut urheilija voittaa.

Kymmenottelussa kilpaillaan järjestyksessä 100 metrin juoksussa, pituushypyssä, kuulantyönnössä, korkeushypyssä, 400 metrin juoksussa, 110 metrin aikajuoksussa, kiekonheitossa, seiväshypyssä, keihäänheitossa ja 1 500 metrin juoksussa. Seitsenottelussa lajit taas ovat 100 metrin aidat, korkeushyppy, kuulantyöntö, 200 metrin juoksu, pituushyppy, keihäänheitto ja 800 metrin juoksu. Molemmat lajit on jaettu kahdelle päivälle. Puolet lajeista kilpaillaan ensimmäisenä päivänä ja toinen puoli taas toisena päivänä.

Pikajuoksuissa kilpaillaan yleensä ensin karsintakierros, minkä perusteella urheilijat pääsevät finaaliin. Ainoastaan finaalijuoksun tuloksella on merkitystä voitonjaon kannalta. Pidemmillä matkoilla karsintakierroksia taas ei ole käytössä, vaan esimerkiksi 10 000 metrin mitalit jaetaan yksittäisen juoksun perusteella.

Hyppylajeissa ja heittolajeissa kilpailijoilla taas on käytettävissä useita yrityksiä, joilla pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tulos. Ainoastaan parhaalla suorituksella on merkitystä tuloksen kannalta. Myös näissä lajeissa käydään yleensä erillinen karsintakierros. Mitalit jaetaan kuitenkin pelkästään finaalikierroksen perusteella.

Yleisurheilun maailmanennätykset (miehet)

Yleisurheilun maailmanennätykset (naiset)

Sekalajit

Yleisurheilu vedonlyönnissä

Yleisurheilu nauttii tietenkin suurta suosiota myös vedonlyönnin saralla. Suosituimpia tapahtumia ovat tietenkin olympialaiset ja MM-kisat, mutta vetoa pääsee lyömään myös esimerkiksi Kalevan kisoista sekä useita osakilpailuja ympäri maailmaa sisältävästä Timanttiliigasta.

Mitä suurempi tapahtuma, sitä enemmän erilaisia vetovaihtoehtoja on tietenkin tarjolla. Useimmiten yksittäisessä lajissa vetoa pääsee lyömään voittajan ohella myös mitalisteista sekä voittajan tuloksesta. Vetoa pystyy lyömään myös kahden eri urheilijan välillä paremmin sijoittuvasta urheilijasta. Suurtapahtumissa pääsee tietenkin lyömään vetoa myös kokonaistuloksesta. Esimerkiksi olympialaisissa pystyy veikkaamaan parhaiten menestyvää maata tai tietyn maan mitalisaldoa.

Vetoa voikin tällöin lyödä esimerkiksi Suomen mitalimäärästä tai Suomen nappaamien kultamitalien määrästä. Viime vuosina kertoimet kultamitaleille ovat tietenkin olleet Suomen tapauksessa varsin korkeita. Koska olympialaiset ovat jättimäinen suurtapahtuma, joka kiehtoo vedonlyöjiä ympäri maailman, pystyy yksittäiseen kohteeseen tarvittaessa lyömään sisään hyvinkin suuria summia. Sama pätee luonnollisesti myös yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin.

Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut

Yleisurheilun saralla kesäolympialaiset ovat tietenkin suurin yksittäinen tapahtuma, mutta lähelle pääsevät myös kahden vuoden välein järjestettävät yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. Jopa maailman kolmanneksi suurimpana urheilutapahtumana pidetty tapahtuma on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1983 lähtien. Aluksi MM-kisat järjestettiin olympialaisten tapaan neljän vuoden välein, mutta vuodesta 1991 lähtien mitaleja on jaettu kahden vuoden välein.

MM-kisojen lajivalikoima eroaa hieman olympialaisista, sillä mukana ovat esimerkiksi sekä miesten että naisten 20 kilometrin ja 50 kilometrin kävelyt. Vuonna 2019 mukaan lisättiin myös 4 x 400 metrin sekaviesti, jossa joukkueeseen kuuluu kaksi naista sekä kaksi miestä. Tämä laji on sittemmin lisätty myös olympialaisiin. Sekä miehet että naiset kilpailevat MM-kisoissa 24 eri lajissa, minkä lisäksi mukana on myös tämä yksittäinen sekakilpailu.

Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin kiinnostavasti juuri Helsingissä, joten Suomi on ollut olennaisessa osassa kisojen historiassa. Suomi oli samalla myös ensimmäinen maa, jossa kisat järjestettiin kahteen otteeseen, sillä Helsinki toimi MM-kisojen näyttämönä sekä 1983 että 2005. Vuonna 1983 Suomi kykeni kolmeen mitaliin, kun Tiina Lillak voitti naisten keihäänheiton kultaa, Arto Bryggare sijoittui toiseksi 110 metrin aidoissa ja Martti Vainio nappasi pronssia 5 000 metrillä. Ensimmäisten MM-kisojen hahmoksi nousi Carl Lewis, joka voitti kultaa sekä 100 metrillä että viestistä. Yhdysvaltain viestijoukkue rikkoi Helsingin kisoissa myös maailmanennätyksen.

Suomi on MM-kisojen historian 25. menestynein maa, sillä Suomi on ehtinyt nappaamaan yhteensä 22 mitalia. Miehet ovat haalineet 18 mitalia, kun taas naiset ovat pystyneet 4 mitaliin. Suomen mitaleista 7 on ollut kultaisia, 8 hopeisia ja 7 pronssisia. Tiina Lillakin ohella kultaa ovat onnistuneet voittamaan Seppo Räty, Kimmo Kinnunen, Sari Essayah, Valentin Kononen, Aki Parviainen ja Tero Pitkämäki. Seitsemissä edellisissä kisoissa Suomi on onnistunut voittamaan yhteensä ainoastaan kolme mitalia. Jokaisesta mitalista on vastannut keihäänheittäjä Tero Pitkämäki, joka voitti kultaa 2007, hopeaa 2013 ja pronssia 2015. Kaksissa edellisissä kisoissa Suomi on jäänyt tyystin mitaleitta.

Yleisurheilun MM-kisojen historian menestynein urheilija on ollut 18 mitalilla Yhdysvaltain Allyson Felix, jonka mitaleista peräti 13 oli kultaisia. Menestynein mies taas on Jamaikan Usain Bolt, jonka 14 mitalista 11 oli kultaa. Maiden välistä mitalitaulukkoa johtaa varsin selvästi Yhdysvallat, jonka perässä tulevat Kenia sekä Venäjä.

Mitalitaulukko

Kilpailut

MM-kilpailuiden ennätykset – Miehet

MM-kilpailuiden ennätykset – Naiset