Mäkihypyn maailmancup

Harvat urheilutapahtumat ovat kietoutuneet yhtä vahvasti suomalaiseen sieluun kuin mäkihypyn maailmancup. Vaikka viime vuosina menestystä ei ole tullut, on mukana jälleen myös suomalaisia hyppääjiä.

Mäkihypyn maailmancup 2021

Vuonna 2021 järjestettävä mäkihypyn maailmancup on lajissaan jo 43. Yksilötasolla maailmancupissa on kilpailtu vuodesta 1979 lähtien, kun taas joukkueet ovat olleet mukana vuodesta 1992. Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa ohjelmassa myös sekajoukkueiden suurmäen kisa. Yhteensä kauden aikana kilpaillaan 28 kisassa ja 16 eri kohteessa. Näiden lisäksi järjestetään 5 joukkuekisaa sekä 2 sekajoukkueiden kisaa. Kausi lyödään käyntiin 20. marraskuuta Venäjällä. Suomessa kilpaillaan kauden aikana sekä Rukalla että Salpausselällä.

Kisoja käydään tänä vuonna Venäjällä, Suomessa, Puolassa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Japanissa, Norjassa sekä Slovakiassa, jossa kausi myös päätetään tuttuun Planican lentomäkeen. Lisäväriä kauteen tuo tietysti se, että helmikuussa talviolympialaiset tulevat keskeyttämään hyppykauden. Mäkihypyssä kilpaillaan tietenkin myös olympialaisten puolella.

Mäkihypyn maailmancup tunnetaan tasaisuudesta, yllätyksistä ja moninaisista voittajasuosikeista. Viimeksi mestaruuden on kyennyt voittamaan kahdesti putkeen Suomen Janne Ahonen vuonna 2005. Useimmat mäkihypyn moderneista suurnimistäkin ovat kyenneet korkeintaan yhteen maailmancupin voittoon. Tällä kaudella mukaan lähtee 50 hyppääjää, ja joukosta löytyy tietenkin monia kiinnostavia nimiä. Suomalaisista mukana on 21-vuotias Niko Kytösaho, Nuorten olympiafestivaalit voittanut Kytösaho on sijoittunut parhaimmillaan maailmancupin kilpailuissa sijalle 18., joten aivan mestarisuosikkina suomalaista ei ainakaan vielä voi pitää.

Parhaat mäkihyppääjät 2021

Ketkä sitten ovat tämän hetken parhaat mäkihyppääjät ja kenestä voi povata uutta mestaria? Vedonlyöntisivustot ovat varsin yksimielisiä siitä, että tälle kaudelle löytyy kolme suurta suosikkia.

Hallitsevana mestarina kauteen lähtee Norjan 25-vuotias Halvor Egner Granerud, joka on myös vedonvälittäjien papereissa selvä ykkössuosikki uusimaan mestaruutensa. Granerudin arvioidaan kykenevän mestaruuteen noin 33 prosentin todennäköisyydellä. Maailmancupin lisäksi Granerud voitti vuonna 2020 lentomäessä joukkuekultaa sekä yksilöhopeaa, minkä lisäksi hän nappasi vuoden 2021 sekajoukkueiden MM-hopeaa.

Norjalaisen suurin haastaja on Japanin 25-vuotias Ryoyu Kobayashi, joka ylsi kaudella 2018–19 käsittämättömään suoritukseen. Kobayashi voitti kauden aikana kaikki kuusi mahdollista titteliä. Maailmancupin voiton lisäksi hänet palkittiin lentomäen mestaruudella, Keski-Euroopan mäkiviikkojen mestaruudella, Raw Air -mestaruudella, Planican voitolla sekä WIllingen Fiven voitolla. Keski-Euroopan mäkiviikoilla Kobayashi voitti kaikki neljä kilpailua, mihin ei ole aikaisemmin pystynyt kuin kaksi muuta hyppääjää. Kahdessa edellisessä maailmancupissa japanilainen on sijoittunut kolmanneksi ja neljänneksi.

Kolmantena ehdokkaana mestaruuteen nostetaan Saksan Karl Geiger, joka on viime vuosien menestyneimpiä hyppääjiä. Maailmancupissa saksalainen on tullut parhaimmillaan toiseksi, mutta maailmanmestaruuksia Geigerillä on peräti viisi. Taskussa on kaksi joukkuekultaa, kaksi sekajoukkueiden kultaa sekä lentomäen yksilökulta. MM-hopeaa Geiger on voittanut sekä normaalimäessä että suurmäessä. Edeltävän kauden Geiger päätti Planican ylivoimaiseen voittoon, joten suuria on lupa odottaa myös tällä kaudella.

Maailmancupin historia

Mäkihyppyä on harrastettu eri muodoissa jo 1800-luvun alkuvuosilta lähtien, mutta lajin moderni ykköstapahtuma on vuodesta 1979 lähtien järjestetty mäkihypyn maailmancup. Kisoja on kautta aikojen järjestetty peräti kahdessakymmenessä eri maassa ja 64 eri kohteessa. Jo ensimmäisellä kaudella mukana oli peräti 25 kilpailua, joten formaatti on pysynyt tähän asti varsin samankaltaisena. Jo ensimmäisestä vuodesta lähtien maailmancupissa on kilpailtu yksittäisten hyppääjien ohella myös maiden välillä. Kauden päätteeksi palkitaankin myös parhaiten menestynyt maa. Ylivoimaisesti parhaiten on menestynyt Itävalta, jonka on napannut mestaruuden peräti 18 kertaa. Norja tulee kakkosena yhdeksällä voitolla, kun taas Suomella mestaruuksia on 7.

Lentomäet saapuivat mukaan kilpailuun vuonna 1990, joukkuekilpailu otettiin ohjelmistoon vuonna 1992 ja naiset pääsivät hyppäämään maailmancupissa vuonna 2011. Sekajoukkueet otettiin mukaan vuonna 2012 ja tänä vuonna kilpaillaan ensimmäistä kertaa sekajoukkueina myös suurmäessä.

Tätä nykyä peräti 28 kilpailua sisältävä maailmancup sisältää myös lukuisia pienempiä turnauksia, joiden voittajat lunastavat erilliset palkinnot. Tällä hetkellä mukana ovat Keski-Euroopan mäkiviikot, Raw Air, Planica7, Willingen Five sekä Titisee-Neustadt-Five. Keski-Euroopan mäkiviikkoja lukuun ottamatta kyse on tuoreista lisäyksistä, jotka on lisätty kilpailuun viime vuosina.

Kaikkien aikojen parhaat mäkihyppääjät maailmancupissa

Ketkä sitten ovat kaikkien aikojen parhaat mäkihyppääjät, kun katsotaan menestystä maailmancupissa? Esille nousee ensisijaisesti muutama nimi, jotka useimmat suomalaiset tietenkin muistavat enemmän kuin hyvin.

Adam Malysz

Puolan Adam Malysz on kaikkien aikojen eniten mestaruuksia maailmancupissa haalinut hyppääjä. Malysz voitti yhteensä peräti neljä maailmancupia, ja näistä kolme vieläpä perättäisinä vuosina. Useita suomalaisia vastaan hypännyt Malysz voitti mestaruudet 2001, 2002, 2003 sekä 2007, minkä lisäksi hän nappasi vielä 2011 kolmossijan. Puolalainen on muillakin mittareilla yksi lajin menestyneimmistä urheilijoista, sillä hän voitti yksilömaailmanmestaruuden peräti neljään eri otteeseen. Malyszilla on myös neljä olympiamitalia, mutta olympiakultaa hän ei ikinä kyennyt voittamaan.

Andreas Goldberger

Itävalta on maailmancupin menestynein maa, ja maan ykköshyppääjä on ehdottomasti ollut Andreas Goldberger, joka on voittanut maailmancupin peräti kolmeen otteeseen. Itävaltalainen nappasi mestaruuden vuosina 1993, 1995 ja 1996, minkä lisäksi hän sijoittui kolmanneksi vuonna 1994. Joukkuemaailmanmestarin ja lentomäen maailmanmestaruuden voittanut Goldberger oli ensimmäinen mäkihyppääjä, joka hyppäsi yli 200 metriä, mutta kevyt kosketus maahan tarkoitti, ettei hyppyä virallisesti laskettu.

Kamil Stoch

Viime vuosien menestynein hyppääjä on kiistatta ollut puolalainen Kamil Stoch. Viime vuonna vielä 33 vuoden iässä kolmanneksi sijoittunut Stoch on voittanut maailmancupin sekä 2014 että 2018, minkä lisäksi puolalaisella on myös yksi kakkostila sekä kolme kolmossijaa. Vuoden 2014 olympialaisissa Stoch voitti kultaa sekä normaalimäessä että suurmäessä, minkä lisäksi vuoden 2018 olympiakulta suurmäessä teki hänestä kaikkien aikojen vanhimman olympiakultaa voittaneen mäkihyppääjän. Stoch on onnistunut voittamaan myös kaksi maailmanmestaruutta.

Parhaat suomalaiset mäkihyppääjät

Suomen parhaat mäkihyppääjät kuuluvat kiistatta keskusteluun mukaan. Suomessa on perinteisesti menestytty tässä lajissa erinomaisesti. Maailmancupin maiden välisen kilpailun Suomi on voittanut seitsemän kertaa, kun taas yksilökilpailussa voitto on tullut Suomeen kahdeksaan otteeseen. Yhteensä neljä suomalaista on onnistunut voittamaan mäkihypyn maailmancupin.

Matti Nykänen

Viidenkymmenenviiden vuoden iässä menehtynyt Matti Nykänen saattaa hyvinkin olla kaikkien aikojen mäkihyppääjä. Maailmancupin ennätykselliset neljä kertaa voittanut Nykänen pitää nimissään myös olympialaisten ennätystä. Kukaan muu ei ole voittanut peräti viittä mitalia mäkihypyssä – Nykäsen mitaleista peräti neljä oli kultamitaleita. Maailmanmestaruuden Nykänen voitti myös viiteen otteeseen. Suomalainen on edelleen ainoa mäkihyppääjä, joka on onnistunut voittamaan kultaa olympialaisissa, MM-kisoissa, lentomäen MM-kisoissa, maailmancupissa sekä Keski-Euroopan mäkiviikoilla.

Janne Ahonen

Kuningaskotkana tunnettu Janne Ahonen lukeutuu niin ikään lajin suurimpiin ja menestyneimpiin nimiin. Ahonen voitti maailmancupin kahteen otteeseen, mutta vielä parempaankin menestykseen olisi ollut mahdollisuuksia. Ahonen tuli nimittäin toiseksi kahteen kertaan ja kolmanneksi peräti neljään otteeseen. Maailmanmestaruuden Ahonen kykeni nappaamaan viiteen otteeseen, minkä lisäksi kuningaskotkan palkintokaapista löytyy myös kaksi olympiahopeaa.

Toni Nieminen

Toni Niemisen ura kaikkein korkeimmalla huipulla oli lyhyt, mutta sitäkin näyttävämpi. V-tyylin ensimmäisten joukossa huippuunsa hionut Nieminen oli ensimmäinen 200 metriä ylittänyt hyppääjä ja edelleen kaikkien aikojen nuorin talviolympialaisten kultamitalisti. Nieminen nappasi suurmäen kultaa sekä yksilönä että joukkueena ainoastaan kuudentoista vuoden ikäisenä. Huippukaudellaan 1992 Nieminen voitti myös maailmancupin sekä Keski-Euroopan mäkiviikon.

Ari-Pekka Nikkola

Suomen menestyneimpien mäkihyppääjien joukkoon lukeutuu myös kuopiolainen Ari-Pekka Nikkola. Kaksi olympiakultaa suurmäen joukkuekilpailussa napannut Nikkola voitti maailmancupin vuonna 1990. Nikkolalla on myös neljä maailmanmestaruutta, jotka kaikki tulivat osana suurmäen joukkuetta.

Kolmen parhaan joukkoon maailmancupissa ovat suomalaisista sijoittuneet myös Risto Jussilainen ja Matti Hautamäki, jotka molemmat sijoittuivat parhaimmillaan kolmansiksi.