Tapio Rautavaara

Tapio RautavaaraTapio Rautavaara

Tapio Rautavaara on todellinen suomalainen ikoni. Yksiselitteisesti suurimmat suomalaiset -listalle kuuluva Rautavaara muistetaan hittikappaleiden ja elokuvauran ohella myös keihään olympiakullasta.

Tapio Rautavaara

Edelleen suursuosiota nauttiva Tapio Rautavaara muistetaan monesta. Useita suomalaisia ikivihreitä levyttänyt Rautavaara näytteli kymmenissä elokuvissa, minkä lisäksi hän ehti hankkimaan isänmaalle kunniaa myös urheilukenttien puolella. Monipuolisesti lahjakas Tapio Rautavaara onnistui lukuisien Suomen mestaruuksien lisäksi voittamaan urallaan sekä olympiakultaa että MM-kultaa – poikkeuksellisesti molemmat eri lajeista.

Kaj Tapio Rautavaara syntyi vuonna 1915 Pirkkalassa köyhään perheeseen. Isä katosi jo varhain, ja äitinsä kanssa elänyt Rautavaara joutui viettämään vuoden myös lastenkodissa. Riisitaudistakin kärsinyt Rautavaara oli nuoruudessaan heikko, eikä vain kuusivuotiseksi jääneellä koulu-uralla tullut menestystä koulun kilpailuissa. Rautavaara ryhtyi kuitenkin harrastamaan keihäänheittoa lääkärin suosituksesta, minkä lisäksi hän kilpaili myöhemmin myös muissa yleisurheilun lajeissa.

Kun koulunkäynti ei taloudellisen tilanteen vuoksi ollut mahdollista, päätyi Rautavaara jo 13-vuotiaana työuralle. Aluksi lehtiä ja kirjoja junissa myynyt Rautavaara päätyi jo nuoruudessaan toimimaan kivenmurskaajana, kaivontekijän apumiehenä, tukkijätkänä, koskenperkaajana, varastohommissa sekä radankorjaustöissä. Sekä kitaraa että viulua soittanut Rautavaara alkoi myös esiintymään esimerkiksi pikkujouluissa jo teini-iässä.

Armeijansa vuosina 1936 ja 1937 laivastossa suorittanut Rautavaara jatkoi talvisodan ajan töissään Osuustukkukaupan myllyllä, mutta jatkosodassa hänet siirrettiin maavoimiin ja etulinjaan. Etulinjassa taisteleminen jätti Rautavaaraan lähtemättömät arvet, ja hän pyrki nopeasti viihdytysjoukkoihin laulamaan, soittamaan levyjä ja juontamaan ohjelmia.

”Tapsan” ääni tuli sodan aikana kansalle tutuksi, ja niin näyttelyä kuin soittamistakin ahkerasti harjoitellut Rautavaara päätyi nopeasti sodan jälkeen levyttämään sekä elokuviin. Samalla hän panosti myös urheilu-uraansa, joka oli sota-aikaan jo hyvällä mallilla.

Urheilu-ura

Vaikka Rautavaara oli lapsena heikkorakenteinen, osoittautui lääkärin suosittelema keihäänheitto onnistuneeksi valinnaksi. Ahkerasti heittämistä harjoitellut Rautavaara onnistui vuonna 1934 nappaamaan Työväen urheiluliiton mestaruuden keihäänheitossa, mikä innosti hänet harjoittelemaan entistäkin tavoitteellisemmin. Myös seuraavien vuosien TUL:n mestaruudet napannut Rautavaara onnistui voittamaan hopeamitalin myös kansainvälisistä työläisolympialaisista vuonna 1937.

Sota-aikaan Rautavaara sai luvan harjoitella keihäänheittoa radiojuontajan työn ohessa Mikko Kajaanin opissa, mikä auttoi kehityksessä entisestään. Vuonna 1943 kovassa kunnossa ollut Rautavaara heitti harjoitellessaan epävirallisen tuloksen 80,97 metriä, mikä olisi parantanut Yrjö Nikkasen maailmanennätystä yli kahdella metrillä. Suomen mestaruudet Rautavaara heitti 1944, 1945 ja 1947, kun taas vuoden 1946 EM-kisoista tuli pronssia.

Tähtäimessä siinsivät vuoden 1948 Lontoon olympialaiset, vaikka 33-vuotiasta Rautavaaraa pidettiin keihäänheittäjäksi jo turhan vanhana. Myllyn varastohuoneessa lyijykuulaa heittelemällä olympialaisiin valmistautunut Rautavaara huomasi nopeasti, että Lontoon olympialaisten heittopakka oli poikkeuksellisen kehno pettävän mullan vuoksi. Ensimmäisellä heitollaan Rautavaara sai osuttua lujaan kohtaan, ja keihäs lensi kohtalaiset 69,77 metriä. Kun heittopaikka mureni seuraavilla heitoilla heittäjien alta, riitti voittoheitoksi varsin keskinkertainen tulos olympiakultaan yli kahden metrin erolla seuraavaksi tulleeseen Steve Seymouriin.

Keihäs lensi vielä parin vuoden ajan, mutta tulokset jäivät kehnommiksi ja kilpailuhenkinen Rautavaara joutui pohtimaan lajeja, jotka sopisivat vanhemmallekin miehelle. Näyttelijäystävä Uljas Kandolin ehdotti pitkälle ja käsistään vahvalle Rautavaaralle jousiammuntaa, jota hän ryhtyi harjoittelemaan aktiivisesti vuonna 1951. Jo vuonna 1955 Rautavaara nappasi jousiammunnan Suomen mestaruuden. Seuraavana vuonna SM-kultaa tuli myös joukkuekilpailussa.

Vuoden 1958 jousiammunnan MM-kilpailuissa Tapio Rautavaaran, Olavi Kallionpään ja Väinö Ansalan joukkue voitti MM-kultaa Ruotsin nenän edestä. Jousiammuntakulta oli Suomen historiassa ensimmäinen. Kahden lajin absoluuttiselle huipulle noussut Rautavaara keskittyi tämän jälkeen 43 vuoden ikään ehtineenä uraansa musiikin sekä elokuvan puolella.

Kuvia Tapio RautavaarastaKuvia Tapio Rautavaarasta

Elokuva-, ja musiikkiura

Urheilu-uraakin paremmin Tapio Rautavaara muistetaan viihdemaailman puolelta. Jo sota-aikana suosioon noussut Rautavaara päätyi ensimmäiseen elokuvaansa vuonna 1945, ja ensimmäinen levytys syntyi heti seuraavana vuonna. Vuonna 1945 Rautavaara tapasi ensimmäistä kertaa myös Reino Helismaan, josta muodostui Toivo Kärjen ohella pitkäaikainen kumppani musiikkimaailman puolella. Monet Rautavaaran tunnetuimmista hiteistä ovat juuri Helismaan sanoittamia sekä Toivo Kärjen säveltämiä.

Vuonna 1949 päivätyönsä lopettanut ja kokopäiväiseksi viihdetaiteilijaksi siirtynyt Rautavaara teki pitkän uran. Kiertävänä taiteilijana hän jatkoi esiintymistä aina elämänsä loppuun saakka, minkä lisäksi myös levyjä syntyi säännöllisesti. Varsinaisia albumeita julkaistiin uran aikana kahdeksan kappaletta, minkä lisäksi Rautavaaralta on julkaistu kymmenittäin kokoelmia sekä LP-levyjä. Yhteensä 33 vuotta kestäneen laulajanuran aikana ehti syntyä 328 kappaletta.

Monet Rautavaaran lauluista nauttivat edelleen huomattavan suurta suosiota. Suursuosiota ovat vuosikymmenien ajan nauttineet esimerkiksi Päivänsade ja menninkäinen, Reissumies ja kissa, Kulkurin iltatähti, Reppu ja reissumies, Korttipakka, Juokse sinä humma, Kulkuri ja joutsen, Reppu ja Reissumies sekä Laivat puuta, miehet rautaa. Rautavaaran oma suosikki uran tuotannosta oli Sininen uni.

Parhaimmillaan valtavaa suosiota nauttinut Rautavaara sai urallaan yhdeksän kultalevyä, ja parhaiten myynyt Reissumiehen taival myi Rautavaaran kuoleman jälkeen peräti 150 000 kappaletta. Rautavaara oli useiden kultalevyjensä myötä ensimmäinen suomalainen, joka oli palkittu sekä kultalevyllä että olympiakullalla. Sittemmin ainoastaan Matti Nykänen on pystynyt samaan.

Vaikka Rautavaara muistetaan parhaiten lukuisista levytyksistä, ehti hän esiintyä vuosien 1945 ja 1970 välillä peräti 22 elokuvassa, joista monet nauttivat aikanaan huomattavaa suosiota. Rautavaaran tähdittämiä elokuvia ovat esimerkiksi Kultamitalivaimo, Me tulemme taas, Villi Pohjola, Tähtisumua sekä Jörn Donnerin ohjaama Anna. Rautavaara ei itsekään pitänyt itseään kummoisena näyttelijänä, mutta suosio laulavana esiintyjänä johti lukuisiin rooleihin myös elokuvamaailman puolella.

Alkoholismin kanssa pitkään kamppaillut Rautavaara kolautti vuonna 1979 päänsä liukastuttuaan Tikkurilan uimahallissa – todennäköisesti humalassa. Lääkäri ohjasi Rautavaaran nukkumaan humalaa pois kotiinsa, missä Rautavaara menehtyi aivoverenvuotoon seuraavana yönä.

Rehtinä ja perisuomalaisena miehenä muistettu Rautavaara nauttii edelleen kansan suurta suosiota, ja hänen tumman äänensä ja melankolisten laulujensa vaikutus näkyy vieläkin hyvin suomalaisessa musiikissa. Vuonna 2004 Rautavaara valittiin Ylen äänestyksessä 35. suurimmaksi suomalaiseksi, hänen mukaansa on nimetty puisto ja hänelle on pystytetty useita patsaita ympäri Suomen. Vuonna 1999 Rautavaarasta tehtiin hyvän vastaanoton saanut elokuva Kulkuri ja joutsen.

Saavutukset

  • Keihäänheiton olympiakultaa 1948
  • Keihäänheiton EM-pronssia 1946
  • Keihäänheiton Suomen mestari 1944, 1945, 1947, 1948 ja 1949
  • Keihäänheiton työläisolympialaisten hopeaa 1948
  • Jousiammunnan joukkuekilpailun maailmanmestari 1958
  • Jousiammunnan joukkuekilpailun MM-hopeaa 1955
  • Jousiammunnan Suomen mestari 1955
  • Jousiammunnan joukkuekilpailun Suomen mestari 1956
  • Yhdeksän kultalevyä