Siiri Rantanen
Jo lähes sadan vuoden ikään ehtinyt maastohiihtäjä Siiri Rantanen kuuluu kiistatta suurimmat suomalaiset -listalle. Saavutuksiin lukeutuvat olympiakulta sekä kaksi pronssimitalia olympialaisista, minkä lisäksi Rantanen on voittanut myös Suomen mestaruuden peräti 11 kertaa.
18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisest.
18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisesti.
Siiri Rantanen
Jo vuonna 1924 syntynyt Siiri Rantanen on vanhin elossa oleva suomalainen olympiaurheilija. Neljään otteeseen vuoden naisurheilijaksi valittu ja Suomen urheilun Hall of Fameen kuuluva ”Äitee” muistetaan erityisesti olympialaisista. Vuonna 1956 Siiri Rantanen oli mukana voittamassa Suomelle historian ainoaa olympiakultaa naisten viestistä, minkä lisäksi hän onnistui nappaamaan pronssia olympialaisista myös 1952 sekä 1960. Rantanen onnistui urallaan voittamaan myös viisi MM-mitalia.
Siiri Rantanen (o.s. Lintunen) syntyi vuonna 1924 Tohmajärvellä maanviljelijäperheeseen. Lapsuus ei ollut helppo, vaan perhe joutui sodan vuoksi evakkoon. Äiti kuoli jo nuorena, joten Rantanen joutui ottamaan suurta vastuuta perheestään sekä sisaruksistaan. Maatilan lehmät hän lypsi aamuisin ennen kouluun lähtemistä.
Siiri Rantanen innostui hiihtämisestä jo nuorena. Ensimmäistä kertaa hän kokeili hiihtämistä kuusivuotiaana, minkä jälkeen eno teki hänelle sukset puolitoistametrisestä koivusta. Vaikka Rantanen ei kuulunut seuraan, eikä suksiakaan ollut voideltu, onnistui hän voittamaan heti ensimmäisessä kisassaan. Jo kouluikäisenä Rantanen hiihti poikien seassa, kun tytöistä ei tuntunut olevan lainkaan vastusta.
Siiri Rantanen meni jo nuorena naimisiin varastonhoitaja Kalervo ”Kalle” Rantasen kanssa, jonka kanssa hän vietti elämänsä vuonna 2004 menehtyneen Kallen kuolemaan saakka. Pari hankki jo 40-luvulla kaksi lasta, mitä pidettiin urheilijalle poikkeuksellisena. Tästä Rantanen sai myös lempinimen Äitee, joka on kulkenut mukana läpi vuosikymmenien.
Todellisena teräsrouvana tunnetun Rantasen vasen jalka adoptoitiin vuonna 2021, mutta hän asuu tästä huolimatta edelleen yksin kotonaan, ja hiihdon seuraaminenkin jaksaa vielä kiinnostaa.
Urheilu-ura
Ensimmäisen kansallisen aikuisten kilpailunsa Siiri Rantanen voitti vuonna 1944 Wärtsilän Teräksen järjestämästä kilpailusta. Yhteensä 11 Suomen mestaruutta voittanut Rantanen otti SM-kisoihin osaa ensimmäistä kertaa vuonna 1946, mutta ensimmäiset kunnolliset kilpasukset hän sai jalkaansa vuonna 1951. Ajoitus oli oiva, sillä heti seuraavana vuonna olivat luvassa Oslon olympialaiset, joihin naishiihtäjät pääsivät ensimmäistä kertaa osallistumaan.
Suomi nappasi heti kolmosvoiton, kun Rantanen sijoittui pronssille Lydia Widemanin ja Mirja Hietamiehen jälkeen. Kaksi vuotta myöhemmin luvassa oli jo kirkkaampia mitaleja, kun Rantanen voitti Falunin MM-kisoissa hopeaa sekä 10 kilometrin hiihdolta että 3 x 5 km viestiltä. Uran todellisena kohokohtana voidaan pitää Cortinan olympialaisia vuonna 1956. Suomi voitti historiansa ainoan naisten viestihiihdon olympiakullan, kun ankkurina hiihtänyt Rantanen onnistui ohittamaan kuusi sekuntia edellä matkaan lähteneen Radja Jeroshinan kisan viimeisessä nousussa.
Kansainvälisistä kisoista Rantanen ei enää voittanut kultaa, mutta mitaleja ropisi tasaisesti vielä kuuden vuoden ajan. Vuonna 1958 Lahden MM-kisoissa hän nappasi hopeaa viestistä ja pronssia 10 kilometriltä. Vuoden 1960 Squaw Valleyn olympialaisissa Rantasen tähdittämä viestijoukkue taas ylsi pronssille. Uran viimeinen arvokisamitali tuli vuonna 1962 Zakopanen MM-kisoista, jolloin Suomen viestijoukkue onnistui jälleen sijoittumaan kolmanneksi.
Tämän jälkeen Rantanen kisailemaan kotimaassa. Hiihdon lisäksi kiinnostivat myös maastojuoksu ja maantiepyöräily, joissa molemmissa Rantanen onnistui voittamaan 60-luvulla Suomen mestaruuden. Hiihdon puolella Äitee otti osaa SM-kisoihin vielä vuonna 1969, jolloin hän sijoittui 44 vuoden iässä seitsemänneksi. Kilpaurheilu sai jäädä puoleksi vuosikymmeneksi, jolloin Rantanen innostui uudesta Finlandia-hiihdosta. Hän oli vielä 52-vuotiaana 75 kilometrin kilpailun nopein nainen. Viimeistä kertaa Rantanen hiihti kokonaisen Finlandia-hiihdon vuonna 1996 peräti 71 vuoden iässä.
Wärtsilän Terästä, Joensuun Katajaa, Lahden Hiihtoseuraa ja Pertunmaan Ponnistusta urallaan edustanut Siiri Rantanen ehdittiin valita vuoden naisurheilijaksi peräti neljään otteeseen vuosina 1954, 1956, 1958 ja 1959. Hiihtämisen ohella huonekaluverhoilijana toimineesta Rantasesta on julkaistu vuonna 2020 elämäkerta Äitee, Siiri Rantasen tarina, kun taas vuonna 2022 on vuorossa Jani Walleniuksen ohjaama kokopitkä dokumenttielokuva. Wallenius on jo aikaisemmin tehnyt Ylelle dokumentin, joka käsittelee Siiri Rantasen uraa sekä naishiihdon historiaa.
Tunnustukset
Siiri Rantanen on saanut lukuisia tunnustuksia poikkeuksellisen vakuuttavasta urheilu-urastaan. Lahden kaupunginhallitus on myöntänyt hänelle vuonna 1995 Lahti-mitalin numero 35, vuonna 2000 hän on saanut Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon, vuonna 2009 hänelle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun museon suuri ansioristi, kun taas vuonna 2012 hänet valittiin Suomen urheilun Hall of Fameen. Vuonna 2017 hänet taas palkittiin Suomen urheilugaalassa erillisellä Elämänura-palkinnolla.
Vuonna 2015 Siiri Rantasesta tuli ensimmäinen suomalainen, jolle myönnettiin Suomessa täysi urheilijaeläke. Vielä vuonna 2017 hän hiihti 92-vuotiaana kunniakierroksen Lahden MM-kisoissa.
Saavutukset
- 3 x 5 km viestin olympiakultaa 1956
- 10 kilometrin olympiapronssia 1952
- 3 x 5 km viestin olympiapronssia 1960
- 10 kilometrin MM-hopeaa 1954
- 3 x 5 km viestin MM-hopeaa 1954
- 3x 5 km viestin MM-hopeaa 1958
- 10 kilometrin MM-pronssia 1958
- 3 x 5 km viestin MM-pronssia 1962
- 11 Suomen mestaruutta
Tutustu myös muihin suomalaissuosikkeihin:
