Sylvi Saimo
Monet suuret suomalaiset muistetaan sekä urheilukentiltä että niiden ulkopuolelta. Ensimmäisenä suomalaisnaisena kesäolympialaisista kultaa voittanut Sylvi Saimo toimi pitkään myös kansanedustajana.
18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisest.
18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisesti.
Sylvi Saimo
Parhaiten vuoden 1952 Helsingin olympialaisista muistettava Sylvi Saimo ehti elämänsä aikana moneen. Niin olympiakultaa kuin maailmanmestaruudenkin voittanut Saimo ehti lähes 90 vuotta kestäneen elämänsä aikana toimimaan niin maanviljelijänä, vanginvartijana kuin kansanedustajanakin.
Sylvi Saimo (alun perin Sylvi Sikiö) syntyi vuonna 1914 Jaakkiman kunnassa Laatokan Karjalassa maanviljelijävanhemmille. Kansakoulun ja kansanopiston käynyt Saimo päätyi jo teini-iässä maataloustöihin kotitilalleen. Sota-aikana hän ehti toimia myös ilmavalvontalottana, minkä jälkeen hän suuntasi maamieskouluun. Maamieskoulun jälkeen Saimo ehti toimia myös Hämeenlinnan keskusvankilan vanginvartijana ja opiskella liikuntaneuvojaksi, minkä jälkeen hän suuntasi Laukaalle evakkoon lähteneiden vanhempiensa uudelle kotitilalle. Useampana vuosikymmenenä tilalla toiminut Saimo hankki lopulta oman tilansa Laukaalta vuonna 1961.
Monesta muistettava Sylvi Saimo pyöritti kotitilaansa muiden toimien ohella koko loppuelämänsä ajan. Saimo menehtyi Laukaalla maaliskuussa vuonna 2004 vakavan sairaskohtauksen jälkeen.
Urheilu-ura
Ehkäpä parhaiten Sylvi Saimo muistetaan urheilu-urastaan. Saimo oli monipuolinen urheilija, joka tunnettiin jo nuoressa iässä kovasta tasostaan. Hän ehti harrastaa niin suunnistusta, hiihtoa kuin yleisurheiluakin kansallisella huipputasolla. Kansallista menestystä tuli useammassakin lajissa, ja riuskaotteinen Saimo pärjäsi erinomaisesti esimerkiksi kiekonheitossa. Maailmanmaineeseen Saimo ajautui kuitenkin lopulta pesäpallon kautta.
Yli kolmekymppisenä pesäpalloharjoituksissa vieraillut Saimo herätti huomiota kovilla lyönneillään. Kovien otteiden Saimon ystävä ajatteli soveltuvan erinomaisesti myös melontaan, jota Saimo ajautuikin kokeilemaan ystävänsä suosituksesta. Sylvi Saimo osallistui ensimmäiseen melontakisaansa vasta 31-vuotiaana, mutta nappasi välittömästi voiton muita osallistujia kehnommasta kanootista huolimatta. Uusi laji oli löytynyt, ja Saimo aloitti välittömästi ahkeran lajiharjoittelun saadakseen tekniikkaansa kansainvälisten huippujen tasolle.
Ahkera harjoittelu johti siihen, että Saimo nähtiin Suomen joukkueessa jo vuoden 1948 Lontoon olympialaisissa. Saimo pääsi finaaliin välieränsä toiseksi parhaalla ajalla. Identtiset järjestykset nähtiin myös varsinaisessa finaalissa, mutta toinen välieristä osoittautui selvästi kovatasoisemmaksi, ja Saimo jäi lopulta kuudennelle sijalle. Nopealla tahdilla maailman absoluuttisia huippuja kiinni kirinyt Saimo kellotti vuoden 1949 kovat tulokset, napaten samalla myös kaksi SM-kultaa. Saman saavutuksen hän toisti myös seuraavan vuoden SM-kisoissa – samalla rikkoutui myös maailmanennätys.
Vuoden 1950 MM-kisoissa Saimo nappasi ensimmäistä kertaa MM-kultaa. Kun vielä vuonna 1948 hän oli hävinnyt Tanskan Karen Hoffille lähes kahdeksalla sekunnille, voitti hän Kööpenhaminan MM-kisoissa kotiyleisön suosikin kahden sekunnin erolla. Maailmanmestaruus ei suinkaan jäänyt ainoaksi, vaan Saimo nappasi samoissa kisoissa Greta Grönholmin kanssa myös kaksikoiden maailmanmestaruuden.
Vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin Saimo lähti jo yhtenä suurimmista mitalitoivoista, vaikka harjoitusleiriltä saatu angiina ehti jo asettaa koko kisoihin osallistumisen vaakalaudalle. Suomalaisen kesken käydyn karsintakilpailun Saimo selvitti helposti, ja alkuerästä Saimo selvisi finaaliin koko karsintojen parhaalla ajalla, mutta lähelle pääsi myös Itävallan Gertrude Liebhart, joka tuli Saimoa vain viisi kymmenystä perässä.
Finaalissa edettiin samojen naisten johdossa. Hyvän lähdön saanut Saimo johti kisaa maaliviivalle saakka, mutta puolivälissä jo selvältä näyttänyt kultamitali ratkottiin lopulta aivan viime hetkillä. Maaliviivalla suomalaiset selostajat eivät lopulta voineet olla varmoja voittajasta. Sylvi Saimo kruunattiin kuitenkin lopulta olympiavoittajaksi niukalla neljän kymmenyksen erolla. Saimosta tuli samalla ensimmäinen naispuolinen suomalaisvoittaja kesäolympialaisissa, eikä seuraavaakaan nähty kuin 44 vuotta myöhemmin.
Kotikisoista Suomi nappasi yhteensä neljä olympiakultaa melonnassa, mikä johti samalla huimaan melontabuumiin. Saimon menestys innosti myös yhä useampia naisia melonnan pariin, vaikka perinteisesti lajia oli pidetty liian rankkana naisurheilijoille.
Kolmesti vuoden naisurheilijaksi valittu Saimo koki maailmanmestaruuden ja olympiakullan jälkeen saavuttaneensa kaiken, ja lähes nelikymppinen nainen alkoi siirtyä urheilusta muiden puuhien pariin. Jykevästä kädenpuristuksestaan edelleenkin muistettu Saimo oli kiinnostunut niin maanviljelyksestä kuin politiikastakin.
Mittava ura politiikassa
Saimo siirtyi poliittiselle uralle nopeasti Helsingin olympialaisten jälkeen. Laukaan kunnanvaltuustoon ja kunnanhallitukseen noussut Saimo toimi presidentin valitsijamiehenä ensimmäistä kertaa jo vuonna 1956. Samaan tehtävään hän päätyi myös vuosina 1962, 1968 sekä 1978. Eduskuntaan Saimo nousi kolmannella yrittämällään ensimmäistä kertaa vuonna 1966, ollen samalla silloisen maalaisliiton ensimmäinen Keski-Suomen vaalipiiristä valittu naispuolinen kansanedustaja. Saimo edusti koko poliittisen uransa ajan sittemmin keskustana tunnettua puoluetta.
Eduskunnassa Saimo istui lopulta kolmen kauden ajan vuoteen 1979 saakka. Erityisesti maaseudun naisten asemaan keskittynyt Saimo istui tänä aikana sosiaalivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa, minkä lisäksi hän toimi myös tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa. Saimon monipuolisiin luottamustehtäviin lukeutuivat myös jäsenyydet Laukaan kirkkovaltuustossa, keskustan puoluevaltuuskunnassa, keskustan naisten valtuuskunnassa, keskustan naisten hallituksessa, Suomen kanoottiliiton hallituksessa, maaseudun raittiusliiton hallituksessa, SVUL:n liittovaltuustossa, Alkon hallintoneuvostossa, Törnävän sairaalan liittovaltuustossa ja diabeteslasten tutkimustoimikunnassa. Saimo toimi myös keskustan naisten Keski-Suomen piirin puheenjohtajana.
Poliittisen uransa jälkeen Saimo keskittyi maatilaansa Laukaalla, hoitaen sitä yksin ja perheettä viimeisiin päiviinsä saakka. Vuonna 2000 Pro Urheilu -mitalin vastaanottanut Saimo menehtyi neljä vuotta myöhemmin.
Saavutukset
- K-1 olympiakultaa 1952
- K-1 MM-kultaa 1950
- K-2 MM-kultaa 1950
- Vuoden naisurheilija 1948, 1950 ja 1952
- Kansanedustaja 1966-1979
- Presidentin valitsijamies 1956, 1962, 1968 ja 1978
Listasimme Suomen suurimmat urheilijat: