Kun suurimmat suomalaiset urheilijat ovat kyseessä, kuuluu Juha Mieto kiistatta listalle. Olympiakultaa voittanut kansanedustaja muistetaan ehkä parhaiten katkerasta kakkossijasta vain sadasosasekunnin erolla.

Lyö vetoa maastohiihdosta:
1.
Mr Green Sport
Bonus:
100€

18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisest.

2.
Betiton
Bonus:
10€

18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisest.

3.
Royalist​play Sports
Bonus:
100€

18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisesti.

Juha Mieto

Kurikassa vuonna 1949 syntynyt Juha Mieto lukeutuu kiistatta suomalaisen urheilun tunnetuimpien ja arvostetuimpien nimien joukkoon. Monipuolinen Mieto muistetaan paitsi menestyksekkäästä urasta maastohiihdon parissa, myös yhdestä kansanedustajana vietetystä kaudesta.

Mieto kasvoi Pitkämön kylässä, missä hän harjoitteli urheilua monipuolisesti. Juha Mieto harrasti huipputasolla esimerkiksi suunnistusta, pesäpalloa, lentopalloa, keskimatkan juoksumatkoja sekä moukarinheittoa. Menestystä tuli laajalla skaalalla, sillä Mieto voitti esimerkiksi moukarinheiton piirimestaruuksia, juoksuviestin SM-pronssia sekä lentopallon nuorisoseurojen Suomen mestaruuksia. Pääasialliseksi lajiksi vakiintui kuitenkin maastohiihto, jonka Mieto aloitti jo alle kouluikäisenä.

Mieto ei ollut hiihdon saralla varsinainen suurlupaus, eikä hän lapsena kyennyt taistelemaan mitaleista. Ahkera harjoittelu kuitenkin tuotti tulosta, ja teini-iässä Mieto teki jo nousua suomalaisen hiihtomaailman huipulle. Nuorten EM-kisoissa Ranskassa Mieto sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi, minkä lisäksi hän otti osaa pronssia voittaneeseen Suomen viestijoukkueeseen.

Juha Miedon koulu-ura loppui kansakouluun, minkä jälkeen hän työskenteli puusepänverstaassa. Armeijan jälkeen Mieto siirtyi kaupungin palvelukseen ja toimi urheiluohjaajan apulaisena. Mieto toimi kaupungin palveluksessa peräti 17 vuoden ajan, sillä puolipäivätyö mahdollisti täysimittaisen urheiluun keskittymisen.

Maatalon poikana kasvanut Mieto otti jo nuorena osaa metsätöihin. Metsä- ja maataloustyöt toimivat vankkarakenteisen ja peräti 197-senttisen Miedon voimaharjoitteluna myös urheilu-uran läpi. Itse itseään valmentanut Mieto valmistautui kisoihin esimerkiksi 70 kilometrin hiihtolenkeillä sekä hapenottoharjoituksilla. Miedon maksimaalinen hapenottokyky yli 7,4 litraa minuutissa on poikkeuksellinen lukema, jota pidetään jopa korkeimpana hiihtäjällä koskaan mitattuna lukemana. Myös Miedon adrenaliinilukema oli poikkeuksellisen korkea.

Todelliseksi hiihtäjälegendaksi noussut Juha Mieto on saanut lukuisia tunnustuksia urastaan ja merkityksestään suomalaiselle urheilulle. Opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuksen Mieto sai vuonna 2007. Vuonna 2020 taas paljastettiin Legendan nimellä tunnettu Juha Miedon patsas Kurikassa. Pekka Jylhän peräti 130 000 euroa maksanut patsas rahoitettiin kokonaisuudessaan kansalaiskeräyksellä ja yksityisellä rahalla.

Urheilu-ura

Juha Miedon urheilu-ura käynnistyi toden teolla, kun lupaavasti kotimaan kisoissa esiintynyt Mieto valittiin vuonna 1970 olympiavalmennettavien ryhmään vuoden 1972 Sapporon talviolympialaisiin. Mieto osallistui olympialaisissa lopulta sekä 15 kilometrille että viestiin. Mitalia ei kuitenkaan tullut. Viestissä Suomi sijoittui viidenneksi, vaikka Mieto hiihti joukkueen nopeimman ajan. 15 kilometrillä Mieto taas sijoittui neljänneksi, jääden mitalista vaivaiset 0,06 sekuntia.

Todellista menestystä tuli lopulta vuonna 1974, jolloin puusuksilla hiihtänyt Mieto ylsi 30 kilometrillä hopealle Falunin MM-kisoissa. 15 kilometrin kisassa Mieto taas sijoittui jälleen neljänneksi. Kauden 1974–75 kaikkien aikojen ensimmäisessä hiihdon maailmancupissa Mieto taas sijoittui toiseksi. Seuraavana vuonna hän voitti ensimmäisenä suomalaisena hiihdon maailmancupin. Saman suorituksen Mieto kykeni toistamaan myös kaudella 1979–80.

Uran ainoa olympiakultamitali tuli vuoden 1976 Innsbruckin talviolympialaisissa. 30 kilometrillä Mieto jäi jälleen karusti neljänneksi, mutta viestissä Suomi kykeni nappaamaan kultaa. Miedon lisäksi joukkueessa hiihtivät Matti Pitkänen, Pertti Teurajärvi sekä Arto Koivisto. Kakkoseksi tullut Norja jäi Suomen joukkueesta lähes kahden minuutin verran. Menestystä tuli jälleen myös vuoden 1978 MM-kisoissa Lahdessa. Mieto nappasi pronssia 15 kilometriltä sekä hopeaa viestistä.

Miedon uran muistettavimmat hetket sijoittuvat taatusti vuoden 1980 Lake Placidin talviolympialaisiin. Uran ainoat yksilökilpailun olympiamitalit tulivat näistä kisoista, joissa Mieto sijoittui hopealle sekä 15 kilometrillä että 50 kilometrillä, minkä lisäksi Mieto nappasi pronssia osana viestijoukkuetta. 15 kilometrin kisan lopputulos puhuttaa edelleen, sillä Mieto hävisi Ruotsin Thomas Wassbergille ainoastaan yhden sadasosasekunnin erolla. Kansainvälinen hiihtoliitto luopui tämän jälkeen sadasosasekuntien käytöstä. Mieto itse ei ajatuksesta innostunut, sillä hänen mielestään urheilijat tuli laittaa paremmuusjärjestykseen.

Mitaleja kansainväliseltä tasolta tuli vielä vuoden 1982 Oslon MM-kisoista sekä vuoden 1984 Sarajevon talviolympialaisista. Molemmissa kisoissa Mieto oli mukana Suomen pronssia napanneessa viestijoukkueessa. Mieto voitti vielä vuonna 1985 yhdeksännentoista Suomen mestaruutensa, minkä jälkeen hän vetäytyi maajoukkueesta. Poikkeuksellisen moniin kisoihin osaa ottanut Mieto hiihti tämän jälkeen kansallisella tasolla vielä vuoteen 1990 saakka. Lopulta 20 vuotta kestäneen uran aikana Mieto itse laski hiihtäneensä peräti 1 300 kilpailua. Parhaimmillaan Mieto otti yhden kauden aikana osaa jopa 76 kilpailuun.

Kuvia Juha MiedostaKuvia Juha Miedosta

Poliittinen ura

Urheilu-uransa jälkeen Juha Mieto on toiminut monipuolisissa tehtävissä niin pienviljelijänä kuin freelancerinakin. Mieto on toiminut esimerkiksi juontajana, isäntänä, selostajana ja mainoshahmona, minkä lisäksi oli osakkaana myös konkurssiin ajautuneessa Kurikan Urheiluliikkeessä.

Urheilu-uran jälkeen Mieto muistetaan kuitenkin parhaiten hänen urastaan poliitikkona. Mieto osallistui politiikkaan ensimmäistä kertaa vuonna 2007, jolloin hän otti osaa eduskuntavaaleihin keskustan ehdokkaana. Vaasan vaalipiirissä ehdolla ollut huippusuosittu Mieto valittiin kansanedustajaksi peräti 13 768 äänellä, mikä oli paitsi Vaasan vaalipiirin korkein lukema, myös koko maan seitsemänneksi suurin lukema.

Kansanedustajana Mieto toimi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, puolustusvaliokunnassa sekä tulevaisuusvaliokunnassa. Yhteensä 284 puheenvuoroa neljän vuoden aikana pitänyt Mieto keskittyi poliitikkona puhumaan liikunnan puolesta sekä pikavippejä vastaan. Erityisesti koululiikunta oli Miedolle poliitikkona sydämenasia.

Mieto oli ehdolla myös vuoden 2011 eduskuntaavaleissa, mutta äänimäärä romahti, eivätkä 3 907 ääntä enää riittäneet kansanedustajaksi valintaan. Mieto oli ehdolla myös vuonna 2015, mutta äänimäärä laski entisestään.

Kurikan kaupunginvaltuustossa Mieto toimi voisina 2013–2017. Hän oli myös kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja. Vuoden 2017 vaaleissa Mieto putosi myös kaupunginvaltuustosta, minkä jälkeen hän vetäytyi politiikasta.

Saavutukset

  • 4 x 10 km viestin olympiakultaa 1976
  • 15 kilometrin olympiahopeaa 1980
  • 50 kilometrin olympiahopeaa 1980
  • 4x 10 km viestin olympiapronssia 1980 ja 1984
  • 30 kilometrin MM-hopeaa 1974
  • 4 x 10 km viestin MM-hopeaa 1978
  • 15 kilometrin MM-pronssia 1978
  • 4 x 10 km viestin pronssia 1982
  • Maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja 1975-1976 ja 1979-1980
  • Maailmancupin kokonaiskilpailun 2. sija 1973-1974 ja 1976-1977
  • Maailmancupin kokonaiskilpailun 3. sija 1974-1975
  • 19 Suomen mestaruutta
  • Kansanedustaja 2007-2011