Maantiepyöräily – MM-kisat alkavat Australiassa

Pyöräilijöitä Pyöräilijöitä

Maantiepyöräily on taattua viihdettä. Kansainvälinen pyöräily on parhaimmillaan, kun maantiepyöräilyn MM-kisat käynnistyvät Australian Wollongongissa 18. syyskuuta. Kisojen huipennus nähdään lähes 267 kilometrin eliittikisassa 25. syyskuuta.

Maantiepyöräily vedonlyönnin kohteena:
1.
Mr Green Sport
Bonus:
100€

18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisest.

2.
Betiton
Bonus:
10€

18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisest.

3.
Royalist​play Sports
Bonus:
100€

18+. Säännöt ja ehdot voimassa | Pelaa vastuullisesti.

Maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut

Maantiepyöräily on kiistatta yksi maailman vaativimmista lajeista. Yhtenä lajin suurimmista ja arvostetuimmista kisoista toimivat tietenkin maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailut, jotka on järjestetty vuosittain jo yli sadan vuoden ajan. Ensimmäiset MM-kisat ajettiin jo vuonna 1921 Kööpenhaminassa, jolloin mukana oli ainoastaan yksittäinen kilpailu. Tämän jälkeen kisat ovat laajentuneet huomattavasti. Moderneissa kisoissa on mukana 11 erillistä kilpailukategoriaa.

Vuoden 2022 MM-kisat ajetaan Australiassa, joka isännöi MM-kisoja jo toiseen otteeseen. Kisapaikkana toimii idyllinen 307 tuhannen asukkaan Wollongong, joka sijaitsee 85 kilometrin päässä Sydneystä.

Wollongongin maantiepyöräilyn MM-kisat alkavat 18. syyskuuta, jolloin ajetaan sekä miesten että naisten aika-ajot. Kisat taas saavat huipennuksensa 25. syyskuuta, jolloin ajetaan miesten peräti 266,9 kilometrin pituinen yhteislähtökilpailu. Hallitsevana mestarina päämatkalle lähtee Ranskan Julian Alaphilippe, joka on voittanut jo kahtena perättäisenä vuotena. Miesten aika-ajon on puolestaan voittanut kahdesti putkeen Italian Filippo Ganna.

Ennakkospekulaatioissa tänä vuonna povataan miesten maantieajojen sarjaan uutta voittajaa. Kaksi suurinta suosikkia ovat Ranskan ympäriajot vuosina 2020 ja 2021 voittanut Slovenian Tadej Pogacar sekä Hollannin Wout van Aert, joka sijoittui vuonna 2020 katkerasti MM-hopealle niin maantieajossa kuin aika-ajoissakin. Wout van Aert tuli hopealle myös vuoden 2020 olympiakisojen maantieajossa.

Kunkin MM-kisojen kategorian voittaja saa vuoden ajan kantaa arvostettua sateenkaaripaitaa, joka kertoo hallitsevasta maailmanmestarista. Perinteikäs sateenkaaripaita on myönnetty voittajalle jo vuodesta 1927 lähtien.

Yli tuhat pyöräilijää

Maantiepyöräilyn MM-kisat eivät ole mikään pikku tapahtuma, vaan Wollongongissa kultaa ja kunniaa tulee tavoittelemaan yli tuhannen pyöräilijän joukko. Kyse on maailman ehdottomasta huipusta, sillä aivan kuka tahansa ei pääse mukaan MM-kisoihin.

Esimerkiksi miesten eliittikisaan pääsee mukaan lähtökohtaisesti 200 pyöräilijää, joiden paikat jaetaan kunkin maan maailmanlistan sijoitukseen pohjautuen. Kymmenen parasta maata saavat lähettää matkaan kahdeksan pyöräilijää, kymmenen seuraavaa maata kuusi pyöräilijää, kymmenen seuraavaa maata neljä pyöräilijää ja kaksikymmentä seuraavaa maata taas yhden pyöräilijän. Lisäpaikkoja myönnetään myös isäntämaan pyöräilijöille, hallitsevalle maailmanmestarille, hallitseville olympiavoittajille sekä hallitseville maanosien mestareille. Jos maailmanlistan 200 parhaan joukosta löytyy pyöräilijä, jonka maa ei löydy maailmanlistan 50 parhaan joukosta, pääsevät myös nämä yksittäiset urheilijat mukaan.

Myös miesten alle 23-vuotiaissa mukaan pääseminen vaatii maan menestymistä maanosien kisoissa tai poikkeuksellisen hyvää henkilökohtaista sijoitusta. Naisten sekä junioreiden sarjoissa kilpailu ei ole aivan yhtä tiukkaa – näissä sarjoissa kaikki maat saavat lähettää mukaan vähintään kaksi pyöräilijää.

Maantiepyöräilyn MM-kisat ovat maantiepyöräilyn saralla poikkeus, sillä useimmiten maantiepyöräilyssä kilpaillaan talleittain. MM-kisoissa on kuitenkin kyse perinteikkäästä maajoukkueurheilusta, joten kaikki pyöräilijät edustavat tässä kisassa ainoastaan omaa maataan.

Pyöräilijöitä Pyöräilijöitä

Kilpailukatergoriat

Kun ensimmäisissä maantiepyöräilyn MM-kisoissa oli mukana ainoastaan yksittäinen kilpailukategoria, ovat kisat laajentuneet parhaimmillaan sisältämään jopa 12 erillistä kilpailua. Tätä nykyä normiksi ovat muodostuneet 11 kategorian MM-kisat. Myös Wollongissa ajetaan 11 sarjaa, ja sama tulee pätemään myös vähintään kolmissa seuraavissa MM-kisoissa.

Kategorioina toimivat miesten ja naisten eliittikisat niin maantieajossa kuin aika-ajoissakin. Lisäksi järjestetään maiden välinen sekajoukkuekilpailu, johon osallistutaan kuuden pyöräilijän maajoukkueilla. Jokaisessa joukkueessa pyöräilee kolme miestä ja kolme naista. Miehissä järjestetään lisäksi alle 23-vuotiaiden kisat niin maantieajossa kuin aika-ajoissakin, minkä lisäksi mukana ovat vielä miesten sekä naisten junioreiden maantieajot sekä aika-ajot.

Ohjelma MM-kisoissa 2022

  • 18. syyskuuta – Miesten aika-ajo
  • 18. syyskuuta – Naisten aika-ajo
  • 19. syyskuuta – Alle 23-vuotiaiden miesten aika-ajo
  • 20. syyskuuta – Naisten junioreiden aika-ajo
  • 20. syyskuuta – Miesten junioreiden aika-ajo
  • 21. syyskuuta – Sekaviesti
  • 23. syyskuuta – Miesten junioreiden maantieajo
  • 23. syyskuuta – Alle 23-vuotiaden miesten maantieajo
  • 24. syyskuuta – Naisten junioreiden maantieajo
  • 24. syyskuuta – Naisten maantieajo
  • 25. syyskuuta – Miesten maantieajo

Aika-ajoissa matkan pituus vaihtelee naisten juniorisarjan 14,1 kilometristä sekä miesten että naisten eliittisarjassa ajettavaan 34,2 kilometriin. Maantieajossa matkan pituus puolestaan vaihtelee naisten juniorisarjan 67,2 kilometristä aina miesten eliittisarjassa ajettavaan 266,9 kilometrin matkaan. Viime vuonna voittaja Julian Alaphilippe selviytyi matkasta 5 tunnissa ja 56 minuutissa, mikä on poikkeuksellisen alhainen voittoaika.

Suomen joukkue

Suomi ei ole onnistunut lunastamaan paikkoja kilpailluimpiin miesten sarjoihin, joten suomalaisia ei kuumimmissa kilpailuissa tänäkään vuonna nähdä. Myös Suomi pääsee kuitenkin lähettämään pyöräilijöitä juniorisarjoihin, joten suomalaisia nähtäneen MM-kisoissa tänäkin vuonna – vielä Suomi ei kuitenkaan ole julkistanut kisoihin matkaavaa joukkuetta.

Ainoana suomalaisena mitalin maantiepyöräilyn MM-kisoista lunastanut Lotta Henttala (o.s. Lepistö) julisti kuluvalla viikolla paluusta kilparadoille, mutta MM-kisat tulevat turhan aikaisin tuoreelle äidille. Vuonna 2016 pronssille naisten maantieajossa sijoittunut Henttala tähtää ensisijaisesti vuoden 2024 olympialaisiin.

Maantiepyöräilyn MM: Historiaa

Maantiepyöräilyn MM-kisat järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1921 Kööpenhaminassa. Ensimmäisinä vuosina kyseessä oli puhdas amatöörikilpailu, joka laajeni vuonna 1927 kattamaan myös ammattipyöräilijät. Vuonna 1958 mukaan pääsivät myös naiset.

Kisat ovat laajentuneet säännöllisesti, sillä vuonna 1962 maantiepyöräilyn MM-kisoissa nähtiin ensimmäistä kertaa myös joukkueina ajettavat aika-ajot. Amatöörikisa pudotettiin kisoista pois vasta vuonna 1996, jolloin se korvattiin alle 23-vuotiaden miesten sarjalla. Suurin laajennus nähtiin vuonna 1997, jolloin miehet, naiset, juniorit sekä alle 23-vuotiaat miehet kilpailivat kaikki sekä maantieajossa että aika-ajoissa.

Moderniin muotoonsa MM-kisat muovattiin vuonna 2019, jolloin miesten sekä naisten joukkueaika-ajot yhdistettiin yhdeksi sekajoukkueiden kisaksi. Yhteensä kategorioita on tätä nykyä mukana 11. Näin tullaan kilpailemaan myös Glasgow’ssa vuonna 2023, Zürichissä vuonna 2024 sekä Kigalissa vuonna 2025. Vuodesta 1995 lähtien kisat on järjestetty syyskuun loppupuolella ja Espanjan ympäriajon jälkeen.

Maantieajon maailmanmestaruus on osa pyöräilyn himoittua Triple Crownia, joka tunnetaan suorastaan naurettavan vaikeana saavutuksena. Triple Crowniin vaaditaan kolmen arvostetuimman tapahtuman eli MM-kisojen, Ranskan ympäriajon sekä Italian ympäriajon voittoja samana vuonna. Saavutukseen ovat pystyneet ainoastaan Eddy Merckx vuonna 1974 sekä Stephen Roche vuonna 1987. Lähelle pääsi myös Miguel Indurain vuonna 1993, jolloin saavutus kariutui ainoastaan MM-kisojen kakkossijaan. Ainoastaan seitsemän pyöräilijää on pystynyt voittamaan kaikki kolme kilpailua urallaan – viimeksi tähän on kyennyt juuri Roche.