Maahockeyn MM-kisat 13.-29.1.

Maahockey on 2 miljardilla katsojallaan arvioiden mukaan jopa maailman kolmanneksi seuratuin laji jalkapallon ja kriketin jälkeen. Maailmanmestaruudesta pelataan Intiassa 13. tammikuuta alkaen.

Maahockeyn MM-kisat

Huippusuositun maahockeyn MM-kisat ovat jälleen vuorossa. Jopa miljardeja katsojia keräävät kisat alkavat 13. tammikuuta, kun taas maailmanmestari kruunataan tammikuun 29. päivä. Kisat järjestetään jo kolmatta kertaa Intiassa, jossa pelipaikkoina toimivat Bhubaneswar sekä Rourkela.

Mukana on yhteensä 16 maata, jotka ovat selvinneet kisoihin ensisijaisesti maanosien mestaruusturnausten kautta. Ainoastaan kaksi Euroopan paikoista on jaettu erillisen karsintaturnauksen kautta. Joukkueet on jaettu aluksi neljään neljän joukkueen lohkoon, jossa kaikki joukkueet pelaavat kertaalleen toisiaan vastaan. Lohkovoittajat etenevät suoraan puolivälieriin, kun taas lohkokakkoset kohtaavat lohkokolmoset ylimääräisellä cross-oversin nimellä tunnetulla pudotuspelikierroksella. Näiden otteluiden voittajat etenevät niin ikään puolivälieriin.

Suurimpana suosikkina kisoihin lähtee Australia, joka on myös viime vuosien menestynein joukkue. Australia on napannut mestaruudet vuosina 1986, 2010 ja 2014, minkä lisäksi joukkue on selvinnyt hopealle kahdesti ja pronssille peräti viisi kertaa. Vuoden 2018 MM-kisat päättyivät joukkueen osalta juuri pronssiseen mitaliin.

Lähes yhtä suurena suosikkina kisoihin lähtee hallitseva maailmanmestari Belgia, jolle vuoden 2018 MM-kulta oli maan historian ensimmäinen mitali. Finaalissa kaatui rankkareiden jälkeen Hollanti, joka on puolestaan kisojen kolmanneksi suurin suosikki. Hollanti on napannut hopeaa kaksista edellisistä kisoista – kultaan joukkue on puolestaan pystynyt vuosina 1990 ja 1998.

Maahockeyn MM-kisat on järjestetty vuodesta 1971 lähtien. Aluksi kisat järjestettiin kahden vuoden välein, mutta vuodesta 1978 lähtien kisat on järjestetty jalkapallon MM-kisojen tapaan neljän vuoden välein. Vaikka tänä vuonna järjestettävät kisat poikkeavatkin hieman kaavasta, on kyse käytännössä vuoden 2022 MM-kisoista, jotka siirtyivät isäntämaan vuoksi vuoden 2023 puolelle. Edelliset kisat järjestettiin 2018, kun taas seuraavan kerran MM-kullasta pelataan vuonna 2026. Tuolloin kisat pelataan Hollannissa sekä Belgiassa, joka pääsee ensimmäistä kertaa isännöimään lajin MM-kisoja.

Maahockeyn MM-kisoista lyödään tietenkin myös vetoa. Yksittäisistä otteluista pääsee lyömään vetoa useissa eri muodoissa, minkä lisäksi vetoja maailmanmestarin puolesta voi asettaa jo tässä vaiheessa. Laadukkaimmat maahockeyvedonlyöntiä tarjoavat vedonlyöntisivustot löydät aina kätevästi Urheiluvedonlyönti.net sivuilta.

Yksi seuratuimmista urheilulajeista

Maahockey tunnetaan Suomessa lähinnä jääkiekon simppelimpänä versiona, mutta maailmalla kyseessä on lajeista selvästi suositumpi versio. Luotettavimpien arvioiden mukaan lajilla on maailmanlaajuisesti noin 2 miljardia seuraajaa, mikä nostaa maahockeyn tukevasti maailman kolmanneksi suurimmaksi urheilulajiksi. Ainoastaan jalkapallolla sekä kriketillä on yhtä runsaasti faneja.

Suuri syy näin laajaan kannattajapohjaan löytyy tietenkin Aasian väkirikkaista maista, joissa maahockey lukeutuu suosituimpien joukkueurheilulajien joukkoon. Sekä 1,38 miljardin asukkaan Intia että 243 miljoonan asukkaan Pakistan lukeutuvat lajin suurmaiden joukkoon. Intia on napannut MM-kultaa kertaalleen, kun taas Pakistan on neljällä kultamitalillaan MM-kisojen historian menestynein joukkue. Viime vuosina maahockeyn suosio on kuitenkin noussut myös Euroopassa – Aasiassa mestaruutta onkin juhlittu viimeksi vuonna 1994.

Kisat järjestetään jälleen Intiassa, jossa myös paikan päälle odotetaan runsaita yleisöjä. Pelipaikkoina toimivat Bhubaneswarin 16 000 katsojaa vetävä Kalinga Stadium sekä Rourkelan 21 000 katsojapaikan Birsa Munda International Hockey Stadium, jotka tulevat lähtökohtaisesti olemaan täynnä pelistä toiseen. Peleistä nautitaan Intian lisäksi luonnollisesti myös ulkomailla. Vuoden 2018 MM-kisat televisioitiin peräti 194 eri maassa ympäri maailman.

Jääkiekon ja maahockey erot

Suomalaisille jääkiekko on kiistatta hockey-lajien tutumpi versio, mutta maahockey ei poikkea lajina jääkiekosta kovinkaan merkittävästi. Selvin ero tietenkin on, että peliä pelataan jään sijaan yleensä tekonurmella, mutta muuten perusidea on sama. Pelissä pyritään saattamaan mailoilla lyötävä pieni pallo vastustajan maaliin mahdollisimman monta kertaa.

Kentällä on kuitenkin peräti 11 pelaajaa kerralla, pelialue on 91,40 metriä pitkä ja 55 metriä leveä, ottelu koostuu kahdesta 35 minuutin puoliajasta ja palloa saa pelata ainoastaan mailan suoralla puolella. Kuljettaminen vaatiikin jatkuvaa mailan kääntelemistä. Palloa ei myöskään saa kohottaa laukauksissa, eikä palloa saa pelata hartialinjan yläpuolella.

Maahockeytä pidetään herrasmieslajina, jossa vaarallista pelaamista ei sallita. Tämä sisältää varsinaisten väkivaltaisten otteiden ohella esimerkiksi vastustajaa päin nostetut pallot tai vastustajan lyömisen mailalla. Rangaistus voidaan tuomita vapaalyöntinä, lyhyenä kulmana, rangaistuslaukauksena, varoituksena, jäähynä tai ulosajona.

Miten kisat etenevät?

Maahockeyn MM-kisat kestävät reilun kahden viikon ajan, ja koostuvat kahdesta vaiheesta. Aluksi pelataan lohkovaihe, jossa kisojen 16 joukkuetta on jaettu neljään neljän joukkueen lohkoon. Nämä joukkueet pelaavat kertaalleen toisiaan vastaan, minkä jälkeen lohkovoittajat etenevät suoraan puolivälieriin. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet joukkueet puolestaan pelaavat ylimääräisen pudotuspelikierroksen, jolta voittajat etenevät mukaan puolivälieriin.

Alkulohkot alkavat 13. tammikuuta, kun taas ylimääräinen pudotuspelikierros alkaa 22. tammikuuta. Puolivälieriin siirrytään 24. päivä, välierät pelataan 27. tammikuuta ja itse finaali on vuorossa 29. päivä. Samana päivänä pelataan myös pronssiottelu.

Kisoissa nähdään neljä tasaista lohkoa, joissa erityisesti D-lohkossa voidaan odottaa kiivasta kamppailua ykkössijasta.

Lohko A

• Australia
• Argentiina
• Ranska
• Etelä-Afrikka

Lohko B

• Belgia
• Saksa
• Etelä-Korea
• Japani

Lohko C

• Hollanti
• Uusi-Seelanti
• Malesia
• Chile

Lohko D

• Intia
• Englanti
• Espanja
• Wales